”Tilasuunnittelu lähtee meillä liikkeelle aina siitä, että rakennus pitää tehdä juuri sille tarkoitettua käyttöä varten. Tilan käyttäjillä on näin ollen paras näkemys tilan käyttöön liittyvistä asioista”, sanoo AHS Controlin toimitusjohtaja Samppa Ahola.
Joskus voi kuitenkin olla, että tilaajalla ei itsellään ole käyttäjäkokemusta. Tällöin AHS Controlin tehtävänä on hakea tieto, mitä kulloiseltakin kiinteistöltä vaaditaan käyttäjän näkökulmasta katsottuna. Tähän panostetaan, jotta kiinteistö toimisi parhaalla tavalla ja sillä olisi paras mahdollinen arvo tulevaisuudessakin.
”Jos tilaajalla on käyttäjäkokemusta ja hyvä suunnitelma siitä, mitä ja miten rakennetaan, meidän tehtävämme on tällöin suunnitelmien toteutus ja ammattimainen rakentaminen.”
AHS Controlin asiakaslähtöinen rakentaminen tarkoittaa kaikessa sitä, että jo alkuvaiheen kartoituksen ja tilasuunnittelujen tulee onnistua niin hyvin kuin mahdollista. Kaikki toiminta perustuu vahvaan osaamiseen niin tilasuunnittelussa kuin päivittäisessä työnjohtamisessa työmailla.
Tilasuunnittelu aloitetaan heti urakan alussa
Kun rakennetaan asuntoja, asiakaslähtöisyys on tilasuunnittelussa korkealla tasolla.
”Haluamme suunnitella sellaisia asuntoja, joita oikeasti tarvitaan sillä alueella, minne aiotaan rakentaa. Siksi perehdymme tähän asiaan tarkasti.”
Asuntokohteiden tilasuunnittelu pyritään aloittamaan siten, että rakennushanke tuodaan julki mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin.
”Haemme ennakkokyselyillä asiakkaiden kokemusta siitä, mitä halutaan. Näin saamme varmistettua, millainen tarve on milläkin alueella. Myöhemmin muutoksia rakennusratkaisuihin on vaikea tehdä. Muutoksia pystyy kuitenkin tekemään niissä puitteissa, mitä rakennusluvat sallivat.”
Hoivatilat erityisosaamisaluetta
”Hoivatilojen suunnittelu on erityisalaa. Siinä täytyy ymmärtää tulevien tilojen asiakaskuntaa. Heidän ominaisuutensa ja tarpeensa tulee tietää tarkasti jo tilasuunnittelussa”, Ahola sanoo.
Hoivatilojen käyttäjäkunta on moninainen. Asukkaina voi olla muun muassa lapsia, ikäihmisiä tai kehitysvammaisia. Kaikilla on omat erityistarpeensa asumiselle. Eri käyttäjäkuntien tarpeet tulee osata tilasuunnittelussa huomioida mahdollisimman kattavasti.
”Meillä on hyvä ja monipuolinen kokemus hoivatilojen rakentamisesta. Tuomme tietämyksemme pöytään jo suunnitteluvaiheessa, sillä meillä on kokemusta aikalailla kaikenlaisten hoivatilojen rakentamisesta.”
Liike- ja toimitilojen suunnittelussa katse tulevaisuuteen
Kun suunnitellaan liike- ja toimitiloja, täytyy alussa saada mahdollisimman tarkka tieto siitä, millaista liiketoimintaa tiloissa on tarkoitus tehdä. Tilasuunnittelussa on osattava huomioida kiinteistön arvon säilyvyys ja muunneltavuus ajan kuluessa.
”Jos asiakas ei osaa hahmottaa tulevaisuutta, meidän tehtävämme on tuoda esiin, mitä kannattaa huomioida tulevaisuutta ajatellen. Mietimme esimerkiksi, millainen laajenemistarve tiloilla mahdollisesti jatkossa on. Teemme tätäkin työtä asiakaslähtöisesti ja joustavasti.”
Liike- ja toimitilojen suhteen on enempi sääntö kuin poikkeus, että tiloissa ei tehdä samaa kuin alussa. Siksi tämä otetaan huomioon jo tilasuunnittelussa.
”Aina ei voida tietää etukäteen kaikkea, mutta meidän pitää asiakkaan kanssa osata kehittää visioita, mihin tilojen käyttö voi tulevaisuudessa mennä. Teemme joka tapauksessa tiloista aina niin laadukkaat kuin käytettävissä olevalla budjetilla on mahdollista. Lähtökohtamme on maksimaalinen laatutaso. Haluamme olla asiakkaan luottamuksen arvoisia.”