Talo­tek­niik­ka on vain insi­nöö­rien jut­tu­ja – vai onko sittenkään?

Mitä tar­koit­taa talo­tek­niik­ka? Mihin kaik­keen se kiin­teis­tö­jen raken­ta­mi­ses­sa liit­tyy? Kenen elä­mään talo­tek­nii­kan rat­kai­sut vai­kut­ta­vat? Voi­ko talo­tek­nii­kan avul­la tuo­da raken­nuk­seen ihmi­siä arjes­sa pal­ve­le­via ratkaisuja? 

Talo­tek­nii­kan rat­kai­suil­la vai­ku­te­taan muun muas­sa kiin­teis­tön ener­gia­te­hok­kuu­teen – ja pal­jon muu­hun­kin. Valit­tu talo­tek­niik­ka vai­kut­taa suo­raan sii­hen, miten tur­val­li­nen, ter­veel­li­nen ja toi­mi­va kiin­teis­tö on. Talo­tek­niik­ka ja sii­hen liit­ty­vät valin­nat ovat siis todel­la tär­kei­tä raken­nuk­sil­le ja niis­sä toi­mi­mi­sel­le. Jokai­sen kan­nat­taa tie­tää sii­tä aina­kin perusasiat. 

Mitä talo­tek­niik­ka sit­ten käy­tän­nös­sä on? Se on kiin­teis­tön jär­jes­tel­mien, lait­tei­den ja tek­nis­ten pal­ve­lui­den yhtei­nen yleis­ni­mi­tys. Se on ter­veel­li­sen ja toi­mi­van työ- ja asui­nym­pä­ris­tön suun­nit­te­lua ja raken­ta­mis­ta nyky­ai­kai­sen tek­no­lo­gian avul­la. Talo­tek­nii­kal­la tar­koi­te­taan useim­mi­ten LVI-jär­jes­tel­miä, eli läm­mi­tys-, vesi­joh­to- ja ilmastointitekniikkaa. 

Talo­tek­niik­ka vali­taan tapauskohtaisesti 

AHS Cont­ro­lin tek­ni­nen joh­ta­ja Han­nes Aho­la ker­too, että talo­tek­niik­ka mie­ti­tään ja rää­tä­löi­dään jokai­seen raken­net­ta­vaan koh­tee­seen tapaus­koh­tai­ses­ti. Kun­kin kiin­teis­tön talo­tek­niik­kaan vai­kut­taa muun muas­sa se, mikä on halut­tu ener­gia­te­hok­kuus kiinteistössä. 

”Myös kiin­teis­tön käyt­tö­as­teel­la on vai­ku­tus­ta valit­ta­vaan talo­tek­niik­kaan. Omal­ta osal­taan myös raken­nus­mää­räyk­set aset­ta­vat tiet­ty­jä vaa­ti­muk­sia kiin­teis­tö­jen sisä­ti­loil­le. Ne ohjaa­vat käyt­tä­mään raken­ta­mi­ses­sa tiet­ty­jä ratkaisuja.”

“Auto­maa­tion avul­la sisä­olo­suh­teet pide­tään halut­tu­na mah­dol­li­sim­man energiatehokkaasti.”

Kiin­teis­tö­tek­niik­ka tar­koit­taa vas­taa­via asioi­ta kuin talo­tek­niik­ka. Sii­hen liit­tyy kes­kei­ses­ti myös auto­maa­tio. Se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että asiat tapah­tu­vat kiin­teis­tös­sä auto­maat­ti­ses­ti, esi­mer­kik­si läm­pö­ti­la sää­tyy itsestään.

”Kun tilaan asen­ne­taan esi­mer­kik­si ter­mos­taat­ti, niin auto­maa­tio pitää huo­len, että läm­pö­ti­la pysyy sisäl­lä aina tiet­ty­nä, vaik­ka ulko­läm­pö­ti­la vaih­te­li­si. Auto­maa­tion avul­la sisä­olo­suh­teet pide­tään halut­tu­na mah­dol­li­sim­man energiatehokkaasti.”

Eri­lai­sia jär­jes­tel­miä talotekniikassa

Talo­tek­niik­ka tuot­taa eri tilois­sa ja kiin­teis­töis­sä tapah­tu­vil­le toi­min­noil­le sopi­vat olo­suh­teet. Sitä on esi­mer­kik­si veden, läm­mön, ilman, ener­gian ja valon välit­tä­mi­nen. Myös tur­val­li­suus ja liik­ku­mis­pal­ve­lut kuu­lu­vat näi­hin. Täs­tä tek­nii­kas­ta kes­kei­sen osan muo­dos­ta­vat säh­kö- ja LVI-tek­niik­ka. Jääh­dy­tys-, tele-, data-, kulun­val­von­ta- ja palon­tor­jun­ta­jär­jes­tel­mät lue­taan myös talotekniikkaan.

Läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään kuu­luu läm­mön tuo­tan­to, jake­lu ja siir­to. Vesi­joh­to­jär­jes­tel­mä huo­leh­tii talous­ve­des­tä. Vie­mä­ri­jär­jes­tel­mä puo­les­taan koko­aa ja siir­tää jäte­ve­det, sade­ve­det ja maa­pe­rän kui­va­tus­ve­det. Ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mä huo­leh­tii tilo­jen sisäil­man vaih­ta­mi­ses­ta, jos raken­nuk­ses­sa ei ole ilmas­toin­tia. Jos ilmas­toin­ti on, ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­mä huo­leh­tii sisäil­man läm­mit­tä­mi­ses­tä, jääh­dyt­tä­mi­ses­tä, puh­dis­ta­mi­ses­ta, kos­tut­ta­mi­ses­ta sekä ilman liikkeistä. 

”Talo­tek­niik­ka vai­kut­taa suo­raan asu­mi­seen. Yksi esi­merk­ki täs­tä on se, kun raken­sim­me ker­ros­ta­lon Limin­kaan. Valit­sim­me sii­hen läm­mi­tys­muo­dok­si maa­läm­mön. Kun tämä inves­toin­ti jae­taan useal­le asun­nol­le, se on kan­nat­ta­vaa. Hyö­ty tulee sii­nä, että talos­sa asu­mi­nen on hal­paa, vaik­ka valin­ta näkyy­kin vähän asun­non hin­nas­sa. Tämän lisäk­si teh­ty valin­ta on myös ympä­ris­tö­te­ko”, Han­nes Aho­la sanoo.